Tekstit

Vanhempia kunnioittavat lapset, lapsia kunnioittavat vanhemmat

Kuva
Olen viime aikoina miettinyt paljon rajoja ja kunnioittamista. Nehän ovat kaksi asiaa, joilla on paljon yhteistä. Toisen ihmisen – ja itsensä – kunnioittaminen tarkoittaa monesti rajojen kunnioittamista.
Kun puhutaan vanhemmista, lapsista ja lastenkasvatuksesta, kunnioittaminen on kuitenkin hieman epämuodikas sana. Ehkä siksi, että sanassa kaikuu helposti hierarkia ja se liipaisee myös pelkoa.
En kuitenkaan tässä tarkoita kunnioitusta, joka on voitettu pelolla ja vaan rehellistä kunnioitusta, joka liippaa enemmänkin kohti arvostusta.

Vanhempien pitää kunnioittaa lapsiaan. Tämän asian jotkut ymmärtävät mielestäni väärin. Lapsen kunnioittaminen ei tarkoita periksi antamista, eikä sitä että lapsen päästää helpolla. Lapsen kunnioittaminen tarkoittaa luottamusta lapseen. Viisivuotiaani joutuu siivoamaan omia jälkiään, koska minä kunnioitan häntä: tiedän hänen osaavan ja olevan siihen riittävän taitava.
Lapsen kunnioittaminen tarkoittaa sitä, että lapselta saa vaatia hänen omissa rajoissaan …

Aamuvirkku ja illantorkku

Kuva
On jotenkin ironista, että kaiken niin sanotusti ihmiselle aikaa vapauttavan ja elämää helpottavan teknologian keskellä, unesta ja levosta on tullut luksustuote. Ihmisiä kehotetaan unilomille https://theculturetrip.com/north-america/usa/articles/sleep-vacations-could-be-2018s-hot-wellness-trend/. Unen kerrotaan olevan uusi statussymboli. https://www.theguardian.com/lifeandstyle/2016/jun/01/sleep-habits-eight-hours-health-wellness-arianna-huffington ja asiasta ovat puhuneet suomalaiset huippuvalmentajat, fysioterapeutit ja lääkärit kuten Aki Hintsa ja Marko Yrjövuori https://www.hs.fi/elama/art-2000002926202.html.

Tässä kohtaa minun tekee mieli tanssia pieni voittopolkka. Minä nukun hyvin! Ja ketä minulla on siitä kiittäminen?
Lapsiani tietysti. Lapseni ovat aina olleet hyviä nukahtamaan, mutta heillä ei ole tahtonut riittää unta pitkäksi aikaa. Kun kolmoseni syntyivät, kaksivuotias esikoinen saattoi vielä heräillä useamman kerran yössä. Kolmosten kanssa pari ensimmäistä vuotta kävivät…

Pojat tanssii balettia

Kuva
Suomen Kansallisbaletti on jo vuosia tehnyt töitä houkutellakseen poikia baletin pariin järjestämällä Balettienergiaa pojille -työpajoja. Nyt olen seuraamassa työpajaa Toppelundin koululla Espoossa.

    Toppelundin koulun liikuntasalissa istuu parisenkymmentä alakoulun ekoja luokkia käyvää poikaa. He seuraavat, kun kolme Kansallisbaletin tanssijaa esittävät kohtausta Pähkinänsärkijä-baletista. Johan Pakkanen on hiirikuningas, Anni Jokimies Klara ja Ville Mäki pähkinänsärkijä-prinssi.

    Pienen esityksen jälkeen pojat saavat kertoa omasta tanssiharrastuksestaan. Pari poikaa on käynyt tanssitunneilla, mutta kukaan ei baletissa. Se ei hämmästytä. Perinteisesti poikien matka balettitanssijoiksi on alkanut myöhemmällä iällä kuin tyttöjen ja moni poikaa innostuu tanssiin ensin jonkin muun tanssilajin kuin baletin kautta.
Aihetta on baletin maailmassa pohdittu pitkään. Vaikka baletti on nykyään paljon muutakin kuin perinteinen klassinen baletti, on ihmisten mielikuvissa tiukasti juuri klass…

Hyvä eläintarha auttaa luontoa voimaan paremmin

Kuva
Meribiologi Markus Dernjatin on työpaikkansa, Helsingin SEA LIFE -merimaailman, kokoushuoneessa. Huoneen takaseinää koristaa jättimäinen akvaario. Yksi akvaarion kaloista on mustaokamonni, joka painaa 25 kiloa. Se kuuluu SEA LIFEN painavimpien kalojen joukkoon.  Uskomatonta kyllä, kyseinen monni on aikoinaan ollut jonkun akvaariokala. Markus pelasti sen SEA LIFEEN, kun kalan kotiakvaario kävi liian ahtaaksi.  Se on vain yksi esimerkki hyvästä työstä, jota eläintarhat ja akvaariot tekevät. Kun vierailin SEA LIFESSA lasteni kanssa kiinnostuin eläintarhojen tekemästä luonnonsuojelutyöstä ja Markus kertoikinminulle siitä lisää. 
1.)Kohtaa eläin
Nykyään lähes kuka tahansa voi milloin hyvänsä katsella delfiinien hyppelyä tai korallimerten ihmeitä Youtuben tai Netflixin kautta. Tosielämä on usein kuitenkin tylsempää kuin mitä televisio antaa ymmärtää. Sammakot kököttävät paikallaan, kalat uiskentelevat rauhassa ja akvaariossa huomaa, että merihevosetkin ovat miniatyyrisiä otuksia, jotka lähinnä …

Aamutaistelua ja palkkataistelua

Kuva
Kello on 6.45 aamulla. Laitan valot eteiseen.
”Äiti, mene pois!” huutaa viisivuotias makuuhuoneestaan peiton alta. ”Huomenta, kohta on aika nousta”, vastaan. Uhmaikäisistäni yksi istuu potalla. Hän riitelee toisen uhmiksen kanssa. ”Ei oo karhuja elämässä!” ”On karhuja elämässä!” ”Äitiiiiii, toi sanoi karhuja on elämässä, ei oo karhuja elämässä!” ”Ai siis olemassa? On karhuja olemassa.” Virhe. ”Äitiii! Ei oo karhuja olemassa! Karhuja on vain puussa!” Putoan kärryiltä. Viisivuotias kömpii sängystään ja haluaa hoitaa marsuja. Näen tilaisuuteni tulleen. ”Hoidetaan marsut heti kun meillä on päivävaatteet päällä”, yritän kuulostaa mahdollisimman pirteältä. Toimii.
Lähden herättämään kolmatta uhmista. Aivan kohta meidän pitäisi jo olla ulkona ovesta. Eikä ja ei. Siinä uhmiksen vastaus. Uhmis C, se jonka mielestä karhuja on elämässä, alkaa stressata, pitääkö päiväkodissa nukkua päiväunet.
”Ei nukuta päiväkodissa! En tahdo nukkua päiväkodissa!” ”Nyt muksut aletaan pukea ulkovaatteet päälle!” ”Eiiiiiiii!” k…