Patupatun perässä Red Carpet Film Festivaaleilla

Tuijotan pienen tytön perässä juoksevaa miestä tiiviisti. Olen varma, että tunnen hänet jostain. En vain millään saa päähäni mistä.

Sitten käännän nolona katseeni pois. Mies ignoroi tuijotustani, lienee tottunut sellaiseen.
Hemmetti. Vaaksanheimo! Ajattelen.
Olen selvästi katsonut liikaa Onneli ja Anneli -elokuvia, joissa kyseinen mies, näyttelijä Joonas Saartamo esittää Vaaksanheimon perheen isää.
Olen kahden lapseni kanssa ensimmäisillä Red Carpet -filmifestivaaleilla Hyvinkäällä. Festivaalit ovat erikoistuneet kotimaiseen elokuvaan, joka selittää sen, että paikalla tuntuu olevan suomalaisen valkokankaan kerma.
Tänään tosin kaikki ovat letkeästi arkifiiliksissä, sillä on meneillään festivaalien perhepäivä.
Ajatus on mukava. Perhepäivä jos jokin tuo festivaalin niin kutsutun tavallisen kansan tasolle.

Mitä filmifestareiden perhepäivässä sitten tapahtuu?
Ihan ensimmäiseksi lapseni ryntäävät poniratsastukseen – iso plussa siitä, että ratsastus on ilmaista ja tarjolla on runsas valikoima eri kokoisia ratsastuskypäriä.
Sitten on vuorossa piirustusseinä. Koska festivaalin on järjestänyt ilmeisen hyvin verkostoitunut näyttelijä Antti Luusuaniemi, on piirustusseinän luonnollisesti tehnyt suomalainen nykytaiteen tähti Jani Leinonen.
Ihan kiva, mutta uskon, että tämä fakta ei lapsille merkitse paljoakaan.
Piirustusseinän jälkeen menemme pomppulinnaan ja sieltä suuntaamme kohti festarialueen lavaa, jonne on tarkoitus ilmestyä lasten sankareiden, Tatun ja Patun sekä Risto Räppääjän.
Pian he tulevatkin. Minulle he ovat pettymys, sillä olen odottanut täysimittaista showta oikeiden Tatun ja Patun ja Risto Räppääjän kera. Todellisuudessa jotkut tyypit ovat vetäneet kyseisten hahmojen kostyymit päälle samaan tapaan kuin esimerkeiksi muumeilla on. Ääntä heistä ei lähde ja liikkuminenkin on hankalaa.
Lapset ovat kuitenkin ihan tyytyväisiä, joten ylimittaisilla odotuksillani ei ole niin väliä.
Kolmevuotias selittääkin seuraavat päivät ylpeänä kaikille vastaantuleville nähneensä patupatun.
Show lavalla kuitenkin paranee myös minun silmissäni, kun sinne hyppää Kikattava Kakkiainen bändeineen.
Festareilla on tarjolla myös muskari, jossa erityisesti kolmevuotias viihtyi, ja erilaisia työpajoja, joihin emme kuitenkaan osallistuneet.
Ja kun kyse on perhepäivästä, ruoasta on pakko mainita jotain. En meinannut saada sanaa suustani, kun maksoin 12 euroa parista lihapullasta ja kuskusista ja vitosen ranskalaisista, joissa on tryffelimaustetta päällä.
Mutta kun maistoin annoksia, joiden takana on ravintola Demostakin tuttu Tommi Tuominen, pakko on sanoa, että yksikään euro ei mennyt hukkaan. Koska lapsiperheillä kuitenkin usein on tiukka budjetti, ensi kerralla joudun ehkä ottamaan eväät mukaan.

Red Carpet Film Festival oli Hyvinkäällä syyskuun alussa ja festivaali on tarkoitus järjestää ensi vuonna uudestaan. Bloggaaja sai festareiden perhepäivään ilmaiset liput.